Siirry sisältöön
Satakylät

Seurantaloille ja kylätaloille on edelleen tarvetta

Koronan aiheuttama poikkeustila on muistuttanut monella tavalla yhteisöllisten tilojen merkityksestä. Kokouksia, tilaisuuksia, perhejuhlia ja kulttuuritapahtumia on jouduttu perumaan tai siirtämään ja samalla on huomattu, miten paljon niitä edelleen järjestetään kylä- ja seurantaloilla. Tilojen omistajat ovat ongelmissa, kun ylläpitokulut ovat ennallaan, mutta tulot ovat jääneet saamatta.

Seurantalot ovat keskeisiä suomalaisuuden kulmakiviä. On väitetty, että itsenäinen Suomi syntyi pitkälti niiden ja erilaisten yhdistysten suojissa. Kansalaistoiminnan ensiaskelia otettiin vapaapalokuntatoiminnan ja maamiesseurojen siipien alla, pian myös nuoriso- ja raittiusseuratoiminnassa. 1900-luvulle tultaessa toiminta muuttui poliittisemmaksi, syntyi työväenyhdistyksiä ja niiden vastapainona suojeluskuntatoimintaa.

Toiminnan vakiintuessa ja jäsenistön kasvaessa tuli kullekin ryhmälle tarve rakentaa oma tila ja talo. Talot rakennettiin useimmiten talkoilla ja talkoilla niitä yhä edelleen usein pidetään yllä ja korjataan.

Seurantalojen ja vastaavien yhteisöllisten tilojen tämän hetken lukumäärästä ei ole eksaktia koottua tietoa valtakunnan tasolta. Usein käytetty luku kertoo niitä olevan olemassa noin 2500 kappaletta.

Usein jää huomiotta, että myös entiset kyläkoulut ja jotkut muut julkiset rakennusten ovat maaseudun yhdistysten yhteisöllisessä uusiokäytössä, ”uusseurantaloina”. Niitäkin löytyy maakunnasta reippaat 20 kappaletta.

Mutta minkälaisessa käytössä seurantalot ovat nykyään, kun rakennushetken aatemaailmasta on jäljellä ehkä enää vain talon nimi – usein ei sitäkään? Miten ne pystyvät vastaamaan nykypäivän käyttäjien tarpeisiin ja minkälainen rooli niillä on alueellaan?

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut tänä vuonna kaksikin selvitystä yhteisöllisten tilojen ylläpidon haasteista. Selviytymistarina on saattanut vaatia uutta omistajaa, uutta nimeä, uudenlaisten käyttäjäryhmien ja palvelujen saamista saman katon alle, profiloitumista, erilaisia hankerahoituksia ja tukia, kehittämishankkeita tai jotain muuta.

Jokainen seurantalo, kylätalo ja muu yhteisöllinen tila on yksilöllinen rakennus, jossa näkyvät talon omistajasta, rakentamisaikakaudesta, talon historiasta ja nykyisestä käytöstä johtuvat erityispiirteet.

Nousiaisten vanha rautatieasema sai uuden elämän kylätalona, Vahdon Lavamäen rukoushuone samoin. Pyhärannan Kaukan koulusta tuli Nälkloukkan kyläkoti ja Yläneen Keihäskosken koulusta kylätalo Paimenenmäki . Paimion Kevolan koulusta sukeutui Rastitupa.

Perniön aseman työväentalon pelasti paikallinen VPK, naapurissa Vihiniemen työväentalon Kosken aseman kyläyhdistys. Koski TL työväentalon loiston takana on kannatusyhdistys, Kemiönsaaren Ljungborgin yhdistystalon ylläpito on kylän sukupolvikokemus. Uudenkaupungin Pyhämaassa ja Marttilassa nuorisoseurantaloja pyörittää teatteritoiminta.

Yhteisöllisten tilojen sankaritarinoille on selkeä tilaus. Osaltaan kyse on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämisestä ja perinteen välittämisestä. Toisaalta seurantalojen ja kylätalojen omistajatahot tarvitsevat tukea ja arjen vinkkejä talon ylläpitoon ja viime kädessä kyse on myös maaseudun ja kylien elinvoimaisuudesta.

Seurantalot, kylätalot ja muut yhteisölliset tilat mahdollistavat monenlaisia sosiaalisia innovaatioita. Saman katon alle voidaan keskittää erilaisia palveluja, ylläpitää yhteisöllisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä, tuottaa monenlaisia kulttuurielämyksiä tai ihan mitä vaan paikallisesti keksitään.

Varsinais-Suomen Kylät ry:n Elävät tilat –kartoituksen samoin kuin  Seurantalo 2020 –selvityksen keskeinen viesti se, että käyttö on vanhojen rakennusten, kuten seurantalojen ja entisten koulujen parasta suojelua. Tärkeintä ei välttämättä ole se, että talo palvelee siinä tarkoituksessa mihin se on aikoinaan rakennettu, vaan se, että talolla on käyttöä joka palvelee alueen asukkaita.

Seurantaloilla ja kylätaloilla on komea historia. Vanhaa ja toimivaa ei kannata heittää pois ja seurantalo tai entinen koulu voi vanhana rakennuksenakin olla uudella tavalla toimiva, tässä ajassa elävä ja jo tulevaan kurkottava. Tukea korjaamiseen ja kehittämiseen on kyllä saatavissa. Yhteisiin tiloihin kokoontumisen aika palaa vielä.

 

Tauno Linkoranta
Varsinais-Suomen kyläasiamies
Varsinais-Suomen Kylät ry

 

Tukea yhteisöllisille tiloille on nyt saatavilla. Lisätietoja linkeistä!!

Opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustu seurantaloja ylläpitäville tahoille
Seurantalojen korjausavustukset